Zero Minen tarina – näin kaikki alkoi

Zero Minen tarina alkaa suomalaisista metsistä ja soilta. Vuonna 2010 Jyväskylän Energia Oy (nykyinen Alva-yhtiöt Oy) aloitti yhteistyön Jyväskylän yliopiston Ari Väisäsen tutkimusryhmän kanssa tutkiakseen puun ja turpeen poltossa syntyvien tuhkien alkuainepitoisuuksia. Tutkimuksissa havaittiin runsaasti harvinaisia maametalleja ja jalometalleja, mikä johti hypoteesiin, että puu ja turve sitovat kasvualueensa mineraaleja, jotka päätyvät tuhkiin polttamisen jälkeen.

Lupaavien havaintojen myötä yhteistyötä jatkettiin. Tavoitteena oli kehittää tapa, jolla kiinnostavat alkuaineet voitiin eristää tuhkista ja ottaa hallitusti talteen. Yliopiston kehittämä menetelmä perustui tarkasti määriteltyihin happoliuotuksiin, joiden avulla halutut aineet saatiin talteen. Menetelmälle haettiin ja saatiin patenttisuoja kotimaassa ja myös kansainvälisesti, muun muassa Euroopassa, USA:ssa ja Kiinassa. Tutkimus- ja kehitysyhteistyö tuotti menetelmän ja patenttien lisäksi myös lukuisia opinnäytetöitä.

Vuonna 2014 löydetyn talteenottomenetelmän optimoinnin perusteella tehtiin ensimmäinen laitostason esisuunnittelu, jossa selvitettiin tarvittavan investoinnin koko ja kannattavuus Alvan laitoksilla syntyvän tuhkamäärän käsittelylle. Tuhkan ominaisuuksista johtuen laitoksen kannattavuus osoittautui heikoksi ja tutkimus uhkasi päättyä. Vuonna 2015 Teknologiateollisuus ry:n edustajat kuitenkin ehdottivat menetelmän soveltamista sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) käsittelyyn ja siinä olevien kriittisten raaka-aineiden talteenottoon, erityisesti harvinaisten maametallien osalta.

Uusi suunta: SER ja piirikortit

Tapaaminen Teknologiateollisuuden kanssa muutti tutkimuksen ja kehityksen suunnan: tuhkat laitettiin sivuun ja keskityttiin SER:stä purettuihin piirikortteihin, joita pidetään romun arvokkaimpana osana.

Vuonna 2017 Alva-yhtiöt Oy, Tapojärvi Oy ja Elker Oy perustivat konsortion, joka aloitti esisuunnitteluhankkeen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston professori Väisäsen tutkimusryhmän ja Elomatic Oy:n kanssa. Nyt haluttiin muuttaa ja optimoida tuhkalle suunniteltu prosessi piirikorttien käsittelyyn soveltuvaksi, ottaen huomioon patenttisuoja. Prosessi havaittiin sekä teknisesti että taloudellisesti toteuttamiskelpoiseksi, ja konsortio päätti edetä seuraavaan vaiheeseen.

Vuosina 2020–2022 prosessin kehittämistä ja optimointia jatkettiin samojen yhteistyökumppaneiden kanssa Jyväskylän yliopistolle investoidulla ”bench-scale” -koelaitteistolla. Kokeissa saatiin arvokasta tietoa prosessinhallinnasta, haasteista ja odotettavissa olevasta lopputuloksesta. Tärkein anti oli se, että prosessi on toteuttamiskelpoinen eikä perustavaa ajatusvirhettä ole. Prosessille tehtiin tarkemmat tekniset suunnitelmat, ja taloudellisissa analyyseissä se havaittiin erittäin kannattavaksi.

Seuraavat askeleet

Vaikka vuosien 2020–2022 hankkeessa jäi joitain prosessiteknisiä asioita todentamatta, konsortio päätti vuonna 2024 käynnistää esikaupallisen talteenottolaitoksen toteutussuunnittelun ja luvittamisen. Tavoitteena on rakentaa laitos, jossa käsitellään kolme tonnia piirikortteja päivässä ja otetaan talteen arvokkaat ja kriittiset raaka-aineet. Laitoksen sijoituspaikaksi valikoitui Jyväskylä, kaupungin vahvan myötävaikutuksen ja yhteistyökumppaneiden läheisyyden vuoksi. Investointipäätös tehdään arviolta vuoden 2026 ja 2027 taitteessa, kun luvitus on valmistunut.

Takaisin